Ensimmäinen kirjoitus tänne

Oon tosiaan niitä ihmisiä, jotka on suunnitellut ja suunnittelee uusien blogien tekoa. Vuosien varrella niitä on ollut useita, jotkut ihan itsetehtyinä ja jotkut jollekin alustalle. Wordpress ja Ghost on ollut niitä puolivalmisteblogeja joihin tuli aikoinaan sisältöäkin ihan kiitettävästi. Saattaisi sisältökin löytyä jostain json-muodossa ja ei lienisi tekoälyllisesti vaikeaa niitä sovittaa. Mutta ehkä uutta kuitenkin.

Blogger, WP ja Ghost

Blogger on ollut ehkä ainoa valmisalusta jossa pidin blogia. Valmis siis siinä mielessä että WP ja Ghost oli omalla serverillä. WP:ssä oli ehkä pääaiheina valokuva- ja kameraharrastus. Tai ainakin jossain versiossa. Bloggerissa oli sijoitustoiminta ja osinkojenmäärän kehitys. Ghostissa... en muista latasinko WP:n sisällön sinne. Mitä lie kirjoittelin.

Vibeä Astrolla

Ja oli minulla tuossa ei niin kauan aikaa sitten myös vibekoodattu sivu Astrolla. Siitä on kuvakin niin täytyy laittaa se näkyviin kun kerkeää. Se oli kunnon javacript-helliä se. Sekin alkoi blogista ja kunnon ai-maniassa se paisui ilman tarkempaa kontrollia ominaisuuksia täyteen. Rajasin sen kuitenkin ihan markdown-blogiksi, koska suuriin voimiin liittyy suuri vastuu ja minä ja tekoäly ei oltu aivan niin kehittyneitä kumpikaan kuin nyt.

Toki ajatusta piti laajentaa sen verran että kun itse blogissa ei ollut editoria, niin promptasin siihen erillisen työkalun jolla tehdä md-postauksia. Olin jo aika pitkällä tekemässä Jopliniinkin lisäosaa jonka kautta olisin sivuja päivittänyt, mutta se nyt juuttui johonkin ongelmaan ja koska en jotenkin muutenkaan tunne oloani hyväksi javascipt/typescript-asioiden kanssa niin se jäi. Tai kaikkihan oli tosiaan hyvää harjoittelua AI:n kanssa.

Sitä paitsi minä olin ollut jo kauan tykästynyt Elixiristä. Se on jotenkin kaunista ja kätevää. Melkein sitä voisi jopa koodata.

Valitettavasti minulla on aina ollut sellainen ominaisuus päässä, että perusasiat eivät ole ihan ensimmäisinä mielessä. Eli siis mieli lähtee laukalle hyvin herkästi. Ja kun tätä mieltä ei ole sillain kemiallisesti optiomoitu kuin vasta viime lähivuosina, niin suoriutuminen on ollut hankalaa. Siitä laajemmpin myöhemmin. Mutta rautalangan ja rauhallisen ohjauksen puuttuessa on eteneminen stopannut jos on tullut ajatus että kohde ei ole yyber-järkevää (paitsi jos se on ollut yyber-eijärkevää). Tämä on sitten jarruttanut perusasioiden opiskelua, harjoittelun harjoittelun vuoksi. On syntynyt prokrastinaatiota jopa vuosiksi. Sen takia olenkin ollut oman elämäni wannabe-koodari. Olen synnyttänyt ohjelmointivelkaa joka on sitten purkautunut haaveina jotka ovat olleet toteutttamiskykyni yläpuolella. Siis yksin.

Joukkohaudassa et ole yksin

Minusta piti tulla myös joskus runoilija, siitä ehkä myöhemmin lisää. Tuo lause on toisen runoilijan kokoelman nimi. Ja se liittyy huonosti mitä ajattelin kirjoittaa. No, paremmin:

Miten pääsin kiinni tekemiseen

Pari pikaista innoittajaa on ollut ensiksikin: https://farens.me. Sieltä sain ideani md-blogiin ja tuota tuijottelin kun tätäkin blogia yritin rajoittaa ettei olisi tullut liikaa ominaisuuksia ja toisaalta häneltä otin joitakin ideoita. Muutaman muunkin kivan nippelin voisi kopioida.

Toinen oli juutuubissa https://www.youtube.com/@DanielBergholz, joka näytti - rautalangasta - että kuinka Claude Codea on käteävä käyttää. Häneltä sain hyviä lähtöajatuksia ja siihen mennessä oppimani ja hänen rennon tyylinsä avulla sainkin itseni aktivoitua käytännön asioihin. No, parhaimpien ideoidensa jälkeen hän onkin jotenkin hiljentynyt mutta ehkä hyvä vaan ettei ole tullut liikaa ideoita.

Tietenkin juutuubia ja manuaaleja ja muitakin lähteitä, kirjoja ja kursseja on tullut kahlattua satoja. Tehty harjoitusblogeja ja kaikenlaista. Uusin on https://www.nathanonn.com joka on syventänyt asioita... ehheee... en edes itse ymmärrä että miten.

Voi vibe ja mega bang!

Mistä lie sainkin idean, että kun en ymmärrä jotain toimintoa ja varsinkaan itse osaa sitä rakentaa niin annankin sen ihan tekoälyn tehtäväksi. Siksi blogit, hyvät blogit ovat edelleen niin arvokkaita. Niissä ihmiset selittävät itselleen ja muille miten toteuttivat lisäosan X. Ja koska itse en niin hyvin osaisi sitä selittää ja tekoäly kaipaa käytännön esimerkkejä niin mikseipä anneta koko sivua tekoälylle ja annettaisi tehtäväksi että tee tästä suunnitelma miten tämä toteutetaan.

Sitten meillä on suunnitelma jonka tekoäly on kirjoittanut siinä muodossa että tekoäkykin sen ymmärtää. Ja ihminenkin.

Jälkisanat

Että sellainen blogieni historia. Ettei unohtuisi, niin oikeastaan MCP-servereiden kehitys ja mukaan tulo on mullistanut parhaiten tekoälykoodauksen järkevyyttä. Meinaan kauheus oli kun tekoäly yrittää jollain muinaisilla versioilla tehdä asioita - varsinkin jos koodaa jollain nichemmällä kielellä kuten Elixir. Ja silloinkin se yrittää lykätä vanhoja versioita ellei ole tarkkana. Elixir ja Phoenix ja Phoenix LiveView ovat muuttuneet lähiaikoina niin paljon että hampaista juilii jos pitäis vanhaa käyttää. Toki olen itsenäinen kotikoodaaja ja jossain korpoissa voidaan mennä vanhoilla versioilla vuosia.

Kiitoksia ja tervetuloa,

Juha Halmu