Kohti modernia linuxia 1

Tämän hetkinen linux "kokoelmani" on seuraavanlainen.

Omarchy

Pelikoneena käyttämässäni Applen mac book pro 2019 i9 käytän Omarchya. Se on Arch Linux -pohjainen pelaamiseen ja hyperland-työpöytään perustuva distro, joka on aika uusi mutta kehittyy kovasti. Hyperland-työpöydän perusajatus on että se on moderni, kaunis ja kevyt ja kätevä tiled-periaatetta käyttävä työpöytä. Sen ajatuksena on käyttää työpöytää nopeasti näppäimistön komennolla ja laajassa käytössä hiiri on tarpeeton. Tiled-työpöytiä on ollut aiemminkin, mainitaan vaikka i3-työpöytä.

Nykyisin onneksi linuxin kehittäjät ovat nousseet luolistaan ja painoa on tullut enemmän käytettävyydelle. Kauneus ja työpöydän harmonisuus on jo ollut monessa mukana. On ollut aika ankeaa, ankeampaa kuin windowsissa kun työpödällä on ollut erinäköisiä ikkunoita ja nappeja ja valikoita. Tehokäyttäjää nämä ei hidasta kun ei sitä nauttimaan ole tultu vaan hommiin. Mutta nykykäyttäjä arvostaa esteettistä kokemusta.

Hyperland

Hyperland paljaaltaan on musta laatikko niin kuin monet aiemmat tiled-ikkunointia käyttävät työpöydät. Tarkoitus on ollut että tiedetään mistä avautuu editori ja sitten konffataan halutut käskyt miten työpöytä rupeaa toimimaan. Samoin ollaan kuultu ja luettu mitkä perusohjelmat saavat vaikka taustakuvan toimimaan. Tosin sellainen ei edistä hirveästi windows-maailmassa hiiren kanssa heiluvaa normaalia ihmistä joka tuskastuu nopeasti. Ja sitten olisi meitä potentiaalisia käyttäjiä jotka tuskastuvat nopeammin.

Gnome ja KDE

Toki on olemassa perustyöpöydät kuten Gnome ja KDE joissa yleensä ihmisparka ymmärtää visuaalisista vihjeistä mitä tehdä. On myös perustyöpöytiä kuten XFCE jossa hommat menee vielä suurinpiirtein kuten on tottunut viimeisimmän parinkymmen vuoden aikana. Ja sitten vähän erikoisempaa erilaisiin tarpeisiin. Ja jopa kokonaan eri käyttöjärjestelmiin (jossa taas voi olla perustyöoöydät käytössä toki).

Tiedän että lähden vähän syvemmästä päädystä tätä Linux-ajatusta purkamaan, mutta se on luonteeni että päädyn helposti livingothedge ja kerron sitten kokekemuksia miltä siellä näytti. Muistakaa että pikainen haku haluamallanne www-etsimellä tuo nopeasti avun sanoihin jotka eivät ole niin tuttuja. Käyttäkää sitä vapaasti ja herkästi. Täällä tämä teksti pysyy jos päädytte lukemaan jostain aiheesta. Se on hienoa.

Mutta pitkän polun päästä takaisin Omarchyyn. Hyprlandia ja muita työpöytiä on saanut kätevästi kauniiksi käyttämällä joko toisten ohjeita tai sitten ihan lataamalla jonkun toisen vapaasti käytettävät työpöytä asetukset. Ja yhtä usempi laittaa jo heidän esim hyperland-distroonsa jo valmiiksi perusosia jotta käyttäjän olisi helpompi jatkaa siitä. Vaikka ihan saamaan wifi käyttöön että voi surffata sinne missä tieto on. On hyvää wikiä ja hyvää keskustelua millä ohjelmilla laajentaa käyttäjäkokemustaan. Ensin täytyy saada wifi ja sen jälkeen melkein ehdoton on kaunis taustakuva että jaksaa.

Omarchy lisää

Omarchy on sitten jo toisessa päässä. Se on niin sanottu "opionated" kokonaisuus eli asennuksen yhteydessä se asentaa paljon tiettyjä ohjelmia ja on muokannut ulkonäön tietynnäköiseksi. Mutta mitäs ihmettä siinä, näinhän on aina tehty? Onko se hyvä vai huono asia? Koska hyperland on vielä niin uusi ja mielletään vielä rakentelusarja-osastoon kuten se on ollut, niin arvattavasti toisia nyppii. Mutta kaunis asia on, että se on kuratoitu toimiva systeemi jossa on ohjeet miten sitä käytetään. Pääset heti kiinni niihin ohjelmiin ja säätöihin jotka ovat todettu toimiviksi. Valitettavasti toiset ovat vähän traumatisoituneet siitä uuden windowdin asentajan työstä, että aletaan poistaman ohjelmia ja muuta tauhkaa jota ei tarvitse. Toki logiikkakin on hieman eri jotein siihen pitää opetella - ollaanhan näppäinkomentojen maailmassa jossa optimisti ollaan kauniita ja nopeita. Ihan totta.

Pääasia on että Omarchy toimii. Sitä ennen minulla oli Fedoran linux jolla pelasin yhtä hyvin. Omarchyssä tuli omat mietteensä kun halusin jakaa näkymän toiselle näkymälle ja esim Steam istua möllötti keskellä näyttöä ilman että kokoa pystyi muuttamaan. AIka rumaa. Kulmikasta. Mutta linux maailmassa et ole yksin ja joku oli pohtinut jo näitä asioita ja tehnyt valmiit ohjeet joissa Omarchy muuttui SteamOS:iksi ja pelitaivaaksi. Toki ekalla kerralla kun asensin johonkin Omarchyn, vastaan tuli sellaisia pieniä haasteita että kun muutokset pitää tehdä editorista käsin, niin se oli englanninkielinen näppäimistö. Toki se ei ollut iso ongelma, vaan käyttää viisi minuuttia siihen että etsii mihin se muutos tehdään. Kunahan mainitsin. Kaikenlaista pientä voi tulla vastaan. Mutta toiset tekee sudokuakin ja sanapelejä ihan vapaaehtoisesti, joten?

Ubuntu

Serverissä minulla on Ubuntu. Päädyin Herznerille koska oman serverin pystyttämiselle oli liikaa vaihtoehtoja ja se vetää minut helposti kaninkoloon. Ongelma ei ole siis etteikö olisi rautaa ja ratkaisuja, vaan että niitä on liikaa. Minulla on juuri hyvää läppäri kotiserverille (hyvä serveriksi, huono läppäriksi), on parikin minipc:tä. Paljon on eri käyttöjärjestelmiä kotiserverille, mutta paras käyttää sitä mikä on tutuin niin turvallisuuskin pysyy tuttuna.

Openmediavault

Yhdessä mini-pc:ssä minulla on pyörinyt debianin päällä openmediavault jonka juuri päivitin uusimpaan versioon. Muodikkaampi olisi esim TrueNas, mutta kun tuo on toiminut ja säädöt on hyvät niin antaa pyöriä. Debian on käyttöjärjestelmä johon esim Ubuntu pohjautuu. Tiedän että monet käyttävät Debiania ihan työpöytäkäytössä koska se on tunnetusti vakaa. Mutta ei nyt enempää noista.

Koska tosiaan kaiken ei tarvitse olla niin helppoa, niin hankin taannoin Microsoft Surface Laptop 5:sen. Miksipä niin? Inhoan ns. huonoja läppäreitä. Ja varsinkin aavistuksen överinäkin mäkki-käyttäjänä olen tottunut liian hyvään. Että näppis ja trackpad toimii. Lisäksi halusin 3:2 näyttösuhteisen näytön, vaikkakin tekoälyn kanssa käymäni keskustelun muokaan se toinenkin näyttösuhde jota juuri en muista olisi ollut ihan hyvä.

Jatkuu...