Kohti modernia linuxia 4

Niri

Minun on tässä pitänyt puhua Niristä, joka on siis työpöytä. Toimii ainakin arch-pohjaisissa distroissa sujuvaisemmin, itse vielä mietin miten sen saisi asennettua tähän bazziteen. Tilting työpöytä toimii yleensä niin että kun käynnistää uuden ikkunan ohjelmalle, se avautuu samalle työpöydälle niin että muut ikkunat pienenevät. Mihin ikkuna avautuu, on ennalta määrättyjä layoutteja tai sommittelupohjia ja sitten ikunoiden välillä voi liikkua näppäimistön komennoilla ja niitä voi suurentaa ja pienentää tai vaikka laittaa kellumaan niin kuin perinteisissä ikkunointijärjestelmissä. Se että ikkuna pienentyy voi olla ihan kiva, mutta edes terminaali-ikkunoissa tämä voi rajoittaa informaation visuaalista näkyvyyttä huonosti, puhumattakaan ohjelmien ikkunoista joissa tekstit voivat alkaa mennä liiankin suppuun. Toki aina voi sitten lisätä tilaa käyttäviä ikkunoita uusille työpöydille ja liikkua näiden välissä. Nirissä jos avaat uuden ikkunan muut eivät muutu, vaan siiryvät esimeriksi vasemmalle tai oikealle ja niiden tieto on edelleen hahmotettavissa.

En tiedä kuinka vanha tämä idea oikeasti on, mutta sanon silti että tämä on esimerkki modernista uudesta ajattelusta joka vie meitä kohti Year of the Linux Desktop -maaliviivaa. No, tuo on vain desktop. Ja ainakin itseä alkoi kiinnostaa kun näin ohimennen, että se oli yksi CachyOS Linuxin mahdollisista asennettavista työpöydistä.

Itse olen toissijainen säätäjä. Eli ensin pitää saada käyttäjärjestelmä vakaalla työpöydällä käyttöön ja mahdollisesti siitä varmuuskopio. Ja sitten voi ruveta tekemään mitä lie tekeekään. No ainakin tällä atomic-pohjaisella perusjärjestelmä on kirjoitussuojattu niin kuin viime artikkelissa kirjoitin, joten säätäminen on turvallista.

Paketinhallinta

Linuxeissa on aina ollut perhushienoutunena oma paketinhallinta eli olet saanut ohjelmasi suoraan sen jakelijan pakettivarastoista kenen versiota käytätkään. En rupea niistä sen kummemmin, mainitsen vaan että vaikka atomic-pohjaiset on Fedoran alla jotka yleensä käyttävät dnf-paketin hallintaa, käyttää atomicit rpm-ostreeta. Perustoiminta, vaikka pidempi nimi, on kuitenkin perusajatukseltaan sama. Eli eri järjestelmillä on omat paketinhallintasysteeminsä jotka sisältävät sille järjestelmälle sopivia paketteja.

Riippuvuusongelmia ratkomaan on rakentunut useitakin sandboxeissa eli turvallisessalaatikossaan ohjelmia pyörittäviä jakeluformaatteja kuten Snap, Flatpak, Appimage, Nix jne. Snap on ubuntun kehittäjän Canonicalin oma järjestelmä joka toimii hyvin ubuntusta mutta siitä on myös kritisoitu. Vähän kuin liika hyysaaminen microsoftin kanssa olisi vaikuttanut yleisavoinmuuteen siinä.

Perusajatus näillä on että koska vaikka Flatpak-paketti (joka on siis atomicin pakettien perusmuoto) sisältää kaikki ohjelman tarvisemat riippuvuudet, voi näitä käyttää myös eri käyttöjärjestelmät.

Nix

Nix pakettienhallinta on kaikilla Unix-pohjaisilla käyttöjärjestelmillä toimiva paitsi paketinhallinta mutta myös oma kielensä joka on kehitetty paketinhallintaan. Lisäksi Nix on myös oma käyttöjärjestelmänsä NixOs. Tämä siis yhdistää että voit käyttää kaikkien (?) eri Unix-pohjaisten käyttöjärjestelmien paketteja. Nix toimii tyyliin x, y ja z... eli tähän olen tutustunut niin vähän että en sano enempiä, paitisi mitä nyt juutuubia katsellut niin ilmeisesti kaikki ohjelmat eivät toimi ja koska kyse oli videoidentekijöistä, niin liittyi siihen. Muuten en sitten epäile etteikö olisi mainio OS. Nixin voi siis asentaa myös macos:iin. Tästä viuhdon kaviot kopisten pitkin aasinsiltaa kohti Brew:iä.

Brew

Itsehän käytän Brewiä pääasiallisena ohjelmien asennuslähteenä. Se on mukavan vanha ja kehittynyt järjestelmä ja sillä voi asentaa jopa vscoden plugineita ja mitä kaikkea. Vallan verraton väline ollut. Jos haluaisin, voisin ottaa brew dumpin eli mitä olenkaan sillä asentanut ja sitten sen avulla asentaa samat toiseen koneeseen. Tai listata mitä asentanut ja kopoida komentoriville haluamani. Aasin silta jatkuu tavalla että se toimii nykyään myös Linuxissa hyvin, joten atomic-pohjaiset käyttävät sitä perusohjelmien paketinhallintana. Ainakin niissä on ollut jota olen koettanut. Se miten flatpak ja brew toimivat yhdessä on mielenkiintoinen kysymys josta otan kyllä selvää.

Tokihan siis melko kaikissa distroissa on oma graafinenkin paketinhallintansa. Viime artikelissa mainitsinkin että pakettirepoissa eli repositoreissa ei välttämättä ole kaikista uusimpia versiota riippuen distron käyttämästä uusien pakettien päivitystiheydestä, mutta ainakin brew:in pitäisi olla aika kivastikin uusinta sisältävää. Toki sekin riippuu paketin tekijöistä.

No, tässä alkaa olla suurinpiirtein kaikki ajatukset mitä minulla on modernista linuxita. Paina like nappulaa ja subscribe, se auttaa kanav... sori harjoittelin vaan kun tekisi niin mieli aloittaa oma juutuubi-kanava. Tai podcast. Tai blogi.